法国作家、2022年诺贝尔奖得主安妮·埃诺（Annie Ernaux）以其小说和回忆录赢得了忠实的追随者（她的自传作品《事件》去年刚刚改编成备受好评的电影《发生的事》），通过这段细腻的家庭记忆之旅，为我们展示了一个宝藏。这部影片由1972年至1981年的家庭录像精美纹理的图像组成，这段时间正是她出版第一本书、她的儿子们成为青少年以及她的丈夫菲利普随身携带8毫米胶片摄影机的时候。这个画面描绘了一个个人和政治意义的时刻，带我们从法国中产阶级郊区的假期和家庭仪式，到阿尔巴尼亚、埃及、西班牙和苏联的海外之行。埃诺以自己内省的旁白配音，她和合作导演、她的儿子大卫引导观众穿越这个十年的碎片，既模糊又生动。《Super 8年代》是埃诺持续进行的文学项目的卓越视觉延伸，用以理解神秘的过去和无法预知的未来。

1972年，安妮的丈夫買了一台超八毫米攝影機，並於往後9年拍下不少家庭影片。從生活即景、節慶歡聚，再到異國行旅。在不斷變遷的風景之中，被攝者彷彿微笑如昔，不同世局正在鑿刻未來。在這些帶有顆粒質感的影像中，看似只是尋常妻子和母親的安妮，實則「被寫作的需要日夜折磨」。

“In re-viewing our Super 8 films, shot between 1972 and 1981, it occurred to me that they comprised not only a family archive but a testimony to the pastimes, lifestyle and aspirations of a social class in the decade after 1968. I wanted to incorporate these silent images into a story which combined the intimate with the social and with history, to convey the taste and colour of those years.” Annie Ernaux

Vuoden 2022 kirjallisuuden Nobel-palkinnon voittaneen Annie Ernaux'n elämä ennen menestystä nähdään perheen 1970-luvun Super 8 -kaitafilmien kautta. Annie työskentelee opettajana, mutta on alkanut rakentaa maailmaa, johon hänen kirjansa matkaavat seuraavaksi 50 vuodeksi. Super 8 -vuodet kuvastaa Ernaux'n romaaneista löytyvää menneisyyden mysteerien ja tulevaisuuden epävarmuuden tarkastelua. Ernaux itse toimii kertojana, kameran takana on hänen miehensä, ja heidän poikansa ohjaa tätä intiimiä kuvausta kirjailijan elämästä.

Un documentaire intime composé de films de famille de 1976 à 1981, tournés en Super 8, avec un texte inédit de l’écrivaine Annie Ernaux.

Von 1972 bis 1981 hat Annie Ernaux ihr Familienleben mit einer Super-8-Kamera festgehalten. Szenen unterm Weihnachtsbaum, Geburtstagsfeste oder Urlaube im Chile von Allende und dem maoistischen Albanien – die persönlichen Aufnahmen sind dabei mehr als nur Familienerinnerungen; sie zeugen von den Sehnsüchten und Träumen der französischen Mittelschicht nach dem Jahr 1968.

"בצפייה חוזרת בסרטי הסופר 8 שלנו, שצולמו בין 1972 ל-1981, עלה בדעתי שהם מהווים לא רק ארכיון משפחתי אלא עדות לבילויים, אורח החיים והשאיפות של מעמד חברתי בעשור שאחרי 1968. רציתי לשלב את הדימויים האילמים האלה בסיפור המשלב את האינטימי עם החברתי ועם ההיסטוריה, כדי להעביר את הטעם והצבע של אותן שנים". אנני ארנו

Le riprese in Super8 sono silenziose: passano sul muro, o su un lenzuolo bianco, e a commentarle c’è solo il crepitio del proiettore. Annie Ernaux, premio Nobel per la Letteratura 2022, dà voce a quei silenzi sovrapponendo le proprie parole a una raccolta di filmini familiari girati da lei e suo marito tra il 1972 e il 1981. Davanti e dietro la macchina da presa, la scrittrice racconta una storia intima che, come nei suoi libri, si intreccia con la Storia collettiva. I viaggi in giro per il mondo (dal Cile di Allende all’esotico Marocco, dall’Unione Sovietica alla misteriosa Albania), la quotidianità casalinga, le fughe in campagna e le crisi della famiglia Ernaux riflettono le emozioni e le insicurezze di un’intera classe sociale nei decenni successivi al Sessantotto. E offrono una testimonianza e un punto di vista unici e insostituibili su un momento storico in cui il nostro presente affonda saldamente le sue radici.

1972년에서 1981년 사이에 전남편 필립 에르노가 슈퍼 8카메라로 촬영하고 아니 에르노가 내레이션을 입힌 이 영화는 어느 프랑스 가족의 10년을 되돌아본다. 그녀는 본인의 영화를 ‘한 가족의 아카이브일 뿐 아니라 1968년 이후 10년 동안의 여가 생활, 삶의 방식, 중산층의 꿈 등에 대한 증언′이라고 소개한다. 바캉스와 이사가 거듭될수록 아이들은 자라고, 소설가로서의 위치는 공고해지나 가까운 한 사람과는 멀어진다.