Yhdysvaltojen suuren lamakauden väistyessä sodan tieltä 1930–1940-lukujen vaihteessa synkän menneisyyden omaava kulkuri Stanton "Stan" Carlisle pestautuu kiertävän karnevaalin palvelukseen ja ystävystyy sen värikkään viihdyttäjäjoukon kanssa. Hän tutustuu sähkötemppuilija Molly Cahilliin ja meedio Zeenaan, jonka mieheltä Stan oppii meediohuijauksen salaisuudet. Hän alkaa saada otetta elämästä, mutta nälkä kasvaa syödessä ja hän haluaa hyödyntää oppimiaan uusia taitoja isommissa ympyröissä. Tragedian jälkeen hän päättää jättää tivolin taakseen ja lähtee rakastamansa Mollyn kanssa tavoittelemaan menestystä suurkaupungissa. Oppimansa mentalismi-esityksen avulla Stan ryhtyy itsevarmasti suurimpaan silmänkääntötemppuunsa ikinä.
Kamalin työpaikka mitä he saattoivat kuvitella... ja heidän elämänsä parasta aikaa.James: "Tai no, olen juuri saanut lukion loppuun, ja tämän piti olla elämäni paras kesä. Mutta sitten isä sai palkanalennuksen. Joten rinkkamatkailu Euroopassa vaihtui kesätyöksi surkeassa huvipuistossa. Hurraat meikäläiselle. Vaikkakin opin huomattavasti oksennuksesta, maissista ja miksi yliopisto on elintärkeä selviytymiselleni – ja yksi tosi söötti tyttö työskentelee täällä… ei tämä siltikään ole sellainen kesä mitä minulla oli mielessä.Lisäksi, laitteet ovat coolimpia kuin pelit. Joten, joo, työskentelelen peleissä."
Stanton Carlisle joins a seedy carnival, working with "Mademoiselle Zeena" and her alcoholic husband, Pete.
Five carnival workers are kidnapped and held hostage in an abandoned, Hell-like compound where they are forced to participate in a violent game, the goal of which is to survive twelve hours against a gang of sadistic clowns.
Tired of being a small-town waitress, Donna departs with the latest carnival show, living with entertainers Frankie and Patch in a tense, emotional triangle.
Vienna’s Prater is an amusement park and a desire machine. No mechanical invention, no novel idea or sensational innovation could escape incorporation into the Prater. The diverse story-telling in Ulrike Ottinger’s film “Prater” transforms this place of sensations into a modern cinema of attractions. The Prater’s history from the beginning to the present is told by its protagonists and those who have documented it, including contemporary cinematic images of the Prater, interviews with carnies, commentary by Austrians and visitors from abroad, film quotes, and photographic and written documentary materials. The meaning of the Prater, its status as a place of technological innovation, and its role as a cultural medium are reflected in texts by Elfriede Jelinek, Josef von Sternberg, Erich Kästner and Elias Canetti, as well as in music devoted to this amusement venue throughout the course of its history.
But what is the Church of Satan? Who is Anton LaVey? Where is he from? Why does he do that? It does not take much to imagine the worst. Orgiastic ceremonies, where one revels in the blood of virgins, moonlight lamb sacrifices, noise concerts in the basement of a historical building… No, really nothing that amusing among the activities in the Church of Satan. Anton LaVey is nothing like a horned Charles Manson, and his path is all the more unexpected. Nick Bougas allows us to discover the artist, the musician, the philosopher, all through hallucinatory images retrieved from archives, making this rare documentary only two years before the author of the Satanic Bible disappeared.
A medicine show singer finds her love.